Matkatoverimme Kirjailijan polulla, osa 2

SAULI SALOMAA

Sauli Salomaa on tamperelainen pirkkalaiskirjailija. Hän toimii Tammerkynä ry:n puheenjohtajana ja on käynyt Viita-akatemian kolmivuotisen kirjoittajakoulutuksen. Hänen tekstejään on palkittu useissa kirjoituskilpailuissa ja julkaistu monissa lehdissä. Salomaa on julkaissut viisi runokokoelmaa, yhden aforismikokoelman sekä kaksi romaania.
Milloin aloitit Viita-akatemiassa? Muistatko millaisin odotuksin tulit mukaan ja millainen ensimmäinen kokoontuminen oli?
- Aloitin syksyllä vuonna 2011. Tulin saamaan oppia omaan luovaan kirjoitusharrastukseeni. Oli mukavia ihmisiä ja tasapuolisesti lyyrikoita ja prosaisteja.

Olitko Viitaan saapuessasi jo kirjoittanut pitkään? Oliko taustalla aiempia luovan kirjoittamisen opintoja, esimerkiksi kansalaisopistoissa?
- Olin kirjoitellut jo kouluajoistani. Aloitin työväenopistossa jo kahdeksankymmentäluvun vaihteessa Kosti Sirosen ja Kalevi Kalemaan opissa ja olen julkaissut viisi runokokoelmaa, vuosina 1994-2004. Olen käynyt työväenopiston kirjoittajakursseilla joka vuosi koko kaksituhattaluvun sekä lisäksi Tammerkynän kirjoittajapiirissä. Vielä nytkin, vaikka olen pirkkalaiskirjailija.

Muistatko millaisen vastaanoton hakutekstisi sai oman ryhmäsi jäseniltä?
- Myönteisen eikä sitä teilattu.

Mitä vertaisryhmä antaa kirjoittajalle?
- Olen joka vuosi käynyt myös kirjoittajayhdistys Tammerkynän kirjoittajapiirissä ja nauttinut vertaisryhmässä opiskelusta.

Nouseeko Viitavuosilta mieleesi jokin erityinen oivalluksen hetki tai opetus, joka on vaikuttanut pysyvästi kirjoittamiseesi?
- Tekstin rakenteisiin olen saanut lisää vinkkejä. Myös vertaus siitä, että aluksi tekstini oli kuin savimöhkäle, joka vaati hiomista ja vuolemista tullakseen selvemmin luetuksi ja ymmärretyksi.

Kirjoittaminen on kestävyyslaji

Kumpi on mielestäsi vaikeampaa, palautteen antaminen toisten teksteistä vai sen saaminen omista teksteistäsi?
- Aika lailla tasan, mutta ehkä palautteen antaminen varsinkin runoista on vaikeaa, koska ne ovat niin henkilökohtaisia.

Oliko mielestäsi hyödyllisempää käydä läpi ryhmäläisten omia tekstejä, vai tehdä kirjoitusharjoituksia?
- Sekä että, molemmin keinoin oppii näkemään ja kykenee luomaan. Saa puristettua paremmin itsestään.

Proosa vai lyriikka?
- Proosaa, myös aforismeja.

Lempikirjailijasi tai kirjallinen idolisi?
- Paavo Haavikko ja Lauri Viita.

Suosikkievääsi Viita-akatemian kokoontumisissa?
- Ruisleipä salaatinlehdillä ja saamani palautteen siivilöinti.

Viimeksi lukemasi kirja? Mitä pidit siitä?
- Hannu Väisänen: Vanikanpalat. Olisi ollut Finlandia-palkinnon arvoinen teos.

Aina kirjoittaminen ei maistu. Mitä silloin kannattaa tehdä?
- Mietiskellä.

Lempivärisi?
- Musta.

Viisaat sanasi hänelle, joka haaveilee kirjailijanurasta?
- Kestä, kestä ja kestä.

*                                             *                                        *                                      *

Muualla verkossa:

Salomaata voidaan pitää työläiskirjailijana. Hän avaa taksikuskin absurdia arkea teoksessaan Kyyti.
Aviisin arvio Kyydistä
Salomaan aforismeissa on löydettävissä paljon yhteiskunnallista ainesta.
Saulin alkutahdit 'Työn reunalla'- vaalipaneelissa